All posts by Noora Kunttu

About Noora Kunttu

Noora Kunttu on Asennemedian strategi.

Mitä nyt?

Kuvassa bränditeko, joka läikähti lämpimästi sydämessä, nimittäin Kokkikartanon PR-lähetys allekirjoittaneelle <3

Juuri nyt vastaan viikoittain (välillä päivittäin) kysymykseen: ”miten korona vaikuttaa vaikuttajamarkkinointiin”. Selvää on se, että vaikuttaa ja niin pitääkin. Vaikuttajamarkkinoinnin clou on alusta saakka ollut vaikuttajien omasta elämästä ja arjesta kumpuava tekeminen. Vaikuttajat ovat samalla tapaa kotioloissa pysytteleviä, perheen ja etätyön välillä poukkoilevia ja lisääntynyttä kotona syömistä pähkäileviä kuin kuka tahansa meistä. Vaikuttajat tarjoavat vertaistukea, inspiraatiota ja parhaimmillaan yhteisöllisyyttä kaikille yhteisessä tilanteessa.

Juuri nyt erityistä on myös se, että vaikuttajat ovat tähänkin saakka työskennelleet pääasiassa yksin. Kampanjoiden toteutuksiin ei tarvita matkustamista, tiimiä tai tuotantoryhmää, joka on fyysisesti samassa paikassa.

Miten vaikuttajat ja brändit voisivat toimia tässä hetkessä yhdessä ja empaattisesti?

En ole ensimmäinen, joka tämän sanoo, mutta toisto on tehokeino. Nyt on se hetki, kun yritysten arvot punnitaan. Nyt tulisi pohtia, mitä sellaista meillä on, josta voisi olla tässä tilanteessa hyötyä?

Ihmisten elämä muuttui hetkessä ja meitä yhdistää nyt epävarmuus. Kolikon toinen puoli on lähimmäisenrakkaus ja auttamisen halu. Olemme nähneet vaikuttajien tarjoavan pro bonona kampanjoita itselleen rakkaille pienyrityksille. Vaikuttajat ovat ottaneet vakavasti maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen roolinsa tiedonvälityksessä ja kannustaneet seuraajiaan pysymään kotona ja noudattamaan virallisia koronaohjeistuksia. Brändit taas ovat esimerkiksi alkaneet valmistaa käsidesiä (Kyrö Distillery), ohjanneet osan tuotoistaan mielenterveystyöhön (R-Collection) ja tarjonneet omaa mainostilaansa pulassa oleville pienyrittäjille (Telia).

Facebookin ja Instagramin live-ominaisuuksien käyttö on tuplaantunut viikossa ja videopuheluiden määrä on kasvanut. Vaikuttajat ovat ottaneet uudet tavat tuottaa sisältöä omakseen ja nopeimmat brändit ovat jo löytäneet nämä tavat olla läsnä kuluttajien uudessa arjessa. Täydellinen esimerkki tästä on Liemessä-Jennin ja Lidlin Arjenpelastajat-live Instagramissa. Odottelen myös, koska nähdään ensimmäiset vaikuttajien Google Hangouts tai Teams -tapaamiset seuraajien kanssa. Ihmiskontaktit ja yhteisöllisyys ovat nyt kovassa huudossa! Tässä muutama irtsari-idea kaupallistettavaksi:

– Kahvi- tai teebrändi: Vaikuttajan ja seuraajien yhteinen aamukahvihetki videopalaverina. Samanhenkiset ihmiset ja vapaamuotoinen juttelu.

– Juomabrändi: Vaikuttajan ja seuraajien yhteinen afterwork videopalaverina. Iloa elämään!

– Vaatebrändi: Vaikuttajan stailaus-workshop tai kevään (mukavien, kotiasupätevien) uutuuksien esittely videopalaverina.

– Kosmetiikkabrändi: Erilaiset tutoriaalit vaikuttajan vetämänä videopalaverina, kerrankin mahdollisuus pyytää, että hei, näyttäisitkö tuon vielä uudelleen tai selittäisitkö toisella tavalla.

P.S. Vielä yksi vinkki: Nyt, kun somessa vietetyn ajan määrä on kasvanut, jokaisen sisällöntuottajan tulee ymmärtää, ettei samaa sisältöä kannata suoltaa joka kanavaan, ainakaan samassa paketissa. Raja se on toistollakin ja seuraajilla tulee olla syy liikkua kanavien välillä. Tämä koskee niin brändejä kuin ihmisiäkin.

Ei mikään bosslady, ihan vaan boss

Yle julkaisi taannoin jutun 15-vuotiaiden tyttöjen unelma-ammateista. Unelmat olivat päivittyneet parin vuosikymmenen takaisista. Tuolloin haavelistalla olivat kampaaja ja assistentti, nykyään unelmoidaan asianajajan pestistä tai yrittäjyydestä. Tässä linkki juttuun.

Samaan yhteyteen sopii mielestäni aihe, jota olen pyöritellyt päässäni jo pitkään. Nuorista naisista on pitkään ajateltu, että he ovat vähän työelämän altavastaajia. Muistan itse omilta parikymppisvuosiltani sen, että vakituinen työpaikka tuntui aivan utopistiselta haaveelta ja olin kavereideni kanssa henkisesti varautunut vuosien määräaikaisuuksien ketjutukseen, koska se oli silloin ns. maan tapa. Lisätään soppaan tytöttely, #metoo ja naisten ja miesten välinen palkkojen epätasa-arvo.

Niinpä tuntuu uskomattoman hienolta, että meille ja maailmalle on syntynyt kokonaan uusi ala, jota nuoret naiset hallitsevat ihan suvereenisti. He tienaavat hyvin. He tekevät yhteistyötä vain niiden brändien kanssa, joiden arvot vastaavat heidän omiaan. Uskallan väittää, että tämä ala vaikuttaa myös nuorten tyttöjen urahaaveisiin. Vaikka kaikista ei tule 200K vuodessa tienaavaa muotivaikuttajaa, kuten kaikista lätkäharrastajista ei tule liigapelaajia, niin ainakin unelmiin on tullut roimasti lisää vaihtoehtoja. Se on upeaa!

Kaksi mahtavasta esimerkistä käyvää nuorta naista ovat Mimmit sijoittaa -kaksikko Pia-Maria ja Hanna. Minulla on ilo päivittäin todistaa heidän Mimmit Sijoittaa Oy:nsä kasvua. Mimmit ovat vuodessa luoneet tyhjästä unelmiensa työpaikan ja muuttaneet alivuokralaisiksi Asennemedian toimiston ylimääräiseen neukkariin. He ovat luoneet kokonaan uuden tavan puhua rahasta ja vaurastumisesta. He ovat tehneet vaurastumisen tavoittelusta sekä coolia että järkevää. (Itsehän myin samanikäisenä osakkeet ja bailasin rahat.)

Vielä kun päästäisiin otsikon bosslady-sanasta kokonaan eroon, niin olisin tyytyväinen. Ihan vain boss, kiitos!

Stop kiusaamiselle

Olen miettinyt kiusaamista paljon viime aikoina. Juteltuani rumaan kommenttiin itsestään törmänneen vaikuttajan kanssa. Kuunneltuani Afterwork-podcastia, luettuani Start living your best life -blogia. Luin myös vanhan YLEn jutun toimittajasta, joka kohtasi rikoksen sovittelussa miehen, joka oli nettipalstalla toivonut toimittajan perheen kuolemaa. No, viimeksi mainittu ei enää ole edes kiusaamista vaan rikos.

Vastuullisena vaikuttaja-agentuurina meillä on mielestäni velvollisuus puuttua kiusaamiseen niillä keinoin, joita meillä on käytettävissä. Olen pohtinut myös sitä, miten voimme tukea kiusaamisen kohteeksi joutuneita vaikuttajiamme.

Part One: Haluan haastaa kaikki media- ja somealan toimijat mukaan kiusaamisen suitsimiseen. Autetaan vaikuttajia kommenttiboksien siivoamisessa ja asiattomien kommenttien ilmiantamisessa niillä alustoilla, joilla se on mahdollista. Ei lähdetä klikkiotsikoimaan omia julkaisuja jonkun muun kustannuksella. Mikäli rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, autetaan myös rikosilmoituksen tekemisessä. Mikäli otetaan osaa johonkin kiivaaseen keskusteluun, ollaan tarkkana, että keskustelu pysyy asiallisena ja mennään myös väliin, mikäli havaitaan kiusaamista.

Ja hei mediatalot, teillä on myös suuri valta. Tulkaa mukaan ja käyttäkää valtaa vastuullisesti. Esimerkiksi allaolevan kaltainen mom shaming = not cool.

Part two: Miten tuemme kiusaamisen kohteeksi joutuneita? Tämä onkin hyvä kysymys, mutta arkijärki sanoisi ainakin, että kuuntelemme ja olemme läsnä. Emme vähättele, emmekä sano, että “anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos”. Arkijärkevien keinojen lisäksi olen viime aikoina miettinyt paljon myös jonkinlaisen ammattiavun järjestämistä tai ainakin sen pariin ohjaamista. Sometyötä tehdään henkilöbrändillä, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki on henkilökohtaista. Ei ole sellaisia työasioita, jotka eivät liity henkilöön. Miten tällöin pidetään huolta työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta, kun työ on aina mukana? Tästä kuulette varmasti lisää ensi vuoden aikana, koska asia on meille tärkeä.

Mitä teillä muissa some-, media- ja vaikuttajataloissa tuumataan? Ja toki kiinnostaa myös mielipideilmasto ihan yleisestikin somesta ja sen ikävistä puolista.

Kuka on vaikuttaja?

Katsoin torstaina Yle Areenasta Jälkidigin, jossa Asennemedian oma Natalia Salmela kertoi tosi kattavasti ja hyvin vaikuttajan työstä. Myös Essi Rundgren A-lehdiltä toi keskusteluun erinomaisia näkemyksiä.

Keskustelu pyöri aluksi pakollisilla urilla, kuten siinä, mitä vaikuttaja ihan oikeasti tekee ja siinä, onko se vaikuttajamarkkinointi niin tehokasta kuin puhutaan. (On.) Taas oltiin samassa iänikuisessa narratiivissa ja aloin jo pohtia, eikö tästä alasta todella voi keskustella millään muulla tavalla kuin ihmetellen, miten joku voi saada elantonsa vaikuttajana toimimisesta.

Onneksi voi ja niin tuossakin pätkässä lopulta kävi. Toimittaja kyseenalaisti vaikuttaja-sanan, koska hänen mielestään se viittasi yhteiskunnallisiin vaikuttajiin. Tällaisina on totuttu pitämään poliitikkoja, muita korkeassa asemassa olevia ja joissain tapauksissa kai toimittajiakin. Vaikuttajaviestintä = lobbaus. Tähän saakka. Minusta tässä on nyt keskustelun paikka, koska vaikuttaja-sana on vaikuttajille itselleenkin uusi.

Edellisessä postauksessani totesin, että aiemmin oltiin bloggaajia tai tubettajia. Nyt, kun kanavat, joissa vaikuttajat ovat läsnä koko ajan kussakin kehittyen, lisääntyvät koko ajan, olisi jopa vähättelevää käyttää enää bloggaaja- tai tubettaja-sanaa. Minusta vaikuttaja on ihan hyvä sana. Se kertoo, että henkilöllä on vaikutusvaltaa. Valta tuo myös vastuuta ja tätä vastuuta vaikuttajat ovat tämän ja viime vuoden aikana käyttäneet varsin viisaasti. On puhuttu ilmastonmuutoksesta, äänestämisestä, mielenterveysongelmista, uupumisesta ja vaikka kuinka monesta aiheesta, joilla on valtava merkitys. On haastettu valtakunnan ykköspoliitikot podcast-studioon puhumaan nuorille (Nonsense-podcastin Alexa ja Linda).

Vallan lisäksi vaikuttajien toteuttamat kaupalliset kampanjat ovat, no, vaikuttavia. Kyse ei ole enää siitä, että joku lähettää sampoonäytteen pyytämättä ja yllättäen ja saa vaihtariksi blogipostauksen. On suunniteltu omia mallistoja (Jenni Rotonen Stockmannille), muutettu vuodeksi hotelliin (Joonas Pesonen Clarioniin), otettu ison pörssiyhtiön sometili haltuun (muun muassa Jonna Leppänen Finnairille).

Ei ole samantekevää, mitä ammattinimikettä käytetään. Kieli itsessään on myös vallankäytön keino ja siksi tykkään, että tätä aihetta pöyhitään säännöllisesti. Maailma muuttuu ja kieli sen mukana.

Vaikuttajamarkkinoinnin sanasto

Olen ollut niin pitkään tekemisissä vaikuttajamarkkinoinnin kanssa, että aina välillä syyllistyn ajattelemaan, että kaikkihan tämän kuvion jo tuntevat. Vasta, kun törmäsin vastikään tuttaviin vuosien takaa ja yritin selittää, mitä teen työkseni, enkä osannut tehdä sitä lyhyesti, totesin, että voisi olla hyvä hetki aloittaa perusteista. Tässä siis perusteita ja sanastoa, jos niistä olisi iloa muillekin.

Vaikuttaja = Suomennos sanasta influencer. Ennen ihan vain bloggaaja, mutta nykyään bloggaaja, poddaaja, instagrammaaja/instaaja tai kaikkia edellä mainittuja.

Poddaaja = Podcastin juontaja/vetäjä.

Vaikuttajamarkkinointi = Entinen blogimarkkinointi. Se, kun yritys toteuttaa kaupallisia kampanjoita vaikuttajien kanavissa yhdessä vaikuttajien kanssa. Sitä mukaa, kun erilaisia somekanavia tai viestintäalustoja on tullut lisää, myös muotoja tälle tekemiselle on tullut lisää. Tällä hetkellä Instagram ja podcastit ovat kirineet blogien rinnalle ihan yhtä isoiksi tai jossain tapauksissa isompiakin yleisöjä tavoittaviksi medioiksi. Jännä nähdä, miten Pinterestin kaupalliset yhteistyöt kehittyvät Suomessa vai kehittyvätkö. (Tässä yksi juttu aiheesta.)

Kaupallinen kampanja = Entinen blogiyhteistyö. Julkaisu sovittuna ajankohtana sovitusta aiheesta niin, että kaikille osapuolille (asiakas, vaikuttaja, yleisö) on selvää, että julkaisussa puhutaan asiakkaan tuotteesta/palvelusta asiakkaan ja vaikuttajan sopimalla tavalla. Vastikkeellinen julkaisu eli joko raha vaihtaa omistajaa tai julkaisusta maksetaan tuotteella tai palvelulla.

Ansaittu media = Vaikuttaja postaa tuotteesta tai palvelusta vastikkeetta. Vaikuttaja on saattanut saada tuotteen tai palvelun testiin tai hän on voinut osallistua vaikka pressimatkalle tai -tilaisuuteen ja postannut näistä. Mitään sopimusta julkaisemisesta ei ole vaan vaikuttaja haluaa itse julkaista tästä aiheesta. Ansaittua mediaa voi myös tulla kaupallisen kampanjan yhteydessä, jolloin vaikuttaja julkaisee enemmän kuin on sovittu. Ansaittu media on tällä hetkellä yksi sekavimmista osa-alueista, koska Mainonnan Eettisen Neuvoston (MEN) huomautukset ovat viime aikoina koskeneet sitä eli ansaittukin media on MENin mukaan pitänyt merkitä kaupalliseksi yhteistyöksi.

PR = Ihan perinteistä tekemistä, joka suuntautuu toimittajien lisäksi nykyään myös vaikuttajiin. PR on tilaisuuksia, tempauksia, lahjoja, tiedotteita, juttuaiheiden pitchauksia medialle jne., joiden toivotaan poikivan yllä mainittua ansaittua mediaa. Tekijäpuolelle PR on “pakkaa ja roudaa”. 😀 Se, sijoittuuko PR viestintä- vai markkinointiosastolle, riippuu yrityksestä.

Agentuurin omat vaikuttajat = Tämä on aika uusi käsite. Aiemmin oli tyypillistä, että oli blogiportaaleja (esimerkiksi Indiedays, Lily) tai -agentuureja (esimerkiksi Asennemedia, Suomen Blogimedia) ja että yksi taho edusti vaikuttajaa. Lisäksi oli täysin itsenäisiä vaikuttajia, jotka myivät ja raportoivat itse omat kampanjansa. Tänä päivänä on useampia toimistoja ja sellaisia toimistoja, joilla ei ole omia vaikuttajia lainkaan vaan jotka myyvät kampanjoita freelancereiden kanaviin. Alalla toimii freelancereita ja portaalin tai agentuurin alla olevia vaikuttajia. Edellisten lisäksi mukana ovat media- ja mainostoimistot. Ei ihme, että itse kullakin alkaa välillä mennä sormi suuhun. Asennemedian sivuilta löytyvät meidän omat vaikuttajamme. Lisäksi teemme yhteistyötä valittujen freelancer-vaikuttajien kanssa. Confused yet? Tästä voi olla parasta jutella ihan kasvokkain. Ota yhteyttä, jos kaipaat selvennystä!

Tai jäikö joku oleellinen termi mielestäsi puuttumaan? Jatketaan keskustelua. Meillä Asenteella on joku pitämässä toimistoa pystyssä läpi kesän.

Asennenews / toukokuu 2019

Terveiset Tukholmasta ja Nordic Business Forumista! Kävimme kuulemassa uusimmat tuulet markkinoinnista ja johtamisesta toukokuun alussa. Tässä muutama makupala.

“It’s very simple! I create brands, launch them through my channels and sell them.”

Näin sanoi yksi Pohjoismaiden suurimmista vaikuttajista, Isabella Löwengrip (ent. Blondinbella), avauspuheenvuorossa. Sosiaalinen media on Isabella Löwengripille kaikkein tärkein asia. Hänellä on kuuden hengen tiimi ja koko ajan joku kuvaa stilliä ja joku liikkuvaa. ”It’s like a small media house.”

250 000 ihmistä katsoo Isabellan Instagram-tarinoita joka päivä. Hän korosti sitä, että hänellä on 14 vuotta dataa siitä, mikä sisältö toimii ja hän luo joka viikko tarkan suunnitelman tarinoita myöten, vaikka sisältö näyttääkin spontaanilta.

I know exactly what I’m doing.” Tästä datasta katsotaan, mikä toimii ja sitä toistetaan. Esimerkiksi näitä sisältöjä Isabella jakaa joka ikinen viikko.

LOVE – Joka viikko julkaistaan jotain rakkausaiheesta, eli pitää käydä treffeillä tai keksiä jotain muuta aiheeseen liittyvää.

UPSET – Joka viikko julkaistaan jotain, joka aiheuttaa pahennusta ja on provosoivaa. Esimerkiksi yksityiskonekuva oli juuri tätä.

INSPIRATIONAL – Sisältöä Isabellan bisneksistä eli ura- ja brändinrakennusasiaa.

Copy + paste

Omien brändiensä markkinoinnin kanssa (esimerkiksi kosmetiikkabrändi Löwengrip ja hiusasustebrändi Hermine Hold) Isabella on havainnut, että se, mikä toimii Skandinaviassa, toimii myös muualla. Sen voi sellaisenaan siirtää suoraan Yhdysvaltoihin.

Isabella Löwengrip on tullut Ruotsissa tunnetuksi verkostoitumistaitojensa avulla. Hän käytti kaikki tienestinsä siihen, että vei kiinnostavia ihmisiä lounaille tai kahville, kysyi paljon kysymyksiä ja tutustui. Nyt hän aloittaa samankaltaista toimintaa New Yorkissa. Isabella nauroikin, että hän syö aina kaksi aamiaista ja kaksi lounasta ja on koko ajan ihan täynnä. Parhaat vinkit olivat: kutsu ihmisiä lounaalle, kahvittele, juttele LinkedInissä ja kysy paljon, paljon kysymyksiä!

Build your network, meet new people and different people.”

Personal why: The Scandinavian Dream

Ja miksi sitten tämä kaikki? Isabella on palkittu jo Pohjoismaiden vaikuttavimpana bisnesnaisena. Hänen tavoitteensa on olla koko maailman vaikutusvaltaisin bisnespersoona. Mutta se peruste, jolle kaikki rakentuu ja joka ohjaa Isabellan kaikkea tekemistä niin omien brändien kuin sijoitustenkin kanssa on:

I’m a divorced, young (28) mom of two. I had a rough childhood. And still, I can run my companies and build business. I want to inspire women. It’s all possible!”

Avinash Kausnik

Avinash Kausnik (Googlen Digital Marketing Evangelist) puhui voimakkaasti siitä, miten koko markkinointisuppilo pitäisi räjäyttää palasiksi. ”People are not linear!” hän toisti moneen kertaan ja muistutti, että mainostajille on nyt tarjolla huomattava määrä dataa ihmisten käytöksestä. Sitä pitäisi käyttää hyväksi ja tutkia, millaisia aikeita ihmisillä on ja mistä he ovat kiinnostuneita sen sijaan, että määritellään kohderyhmiä demografisin perustein. Ääriesimerkkinä toimi intohimoinen pyöräilijä, jolle kohdennettiin luksusautomainontaa vain siksi, että hän oli huomattavan hyvin tienaava mies.

Avinash kehotti perehtymään siihen, mitä ihmiset hakevat hakukoneilla ja mitä he lukevat. Verkkokauppojen toivelistoista ja uutiskirjeiden klikkauksista kertyy lisää tietoa siitä, millaisia ostoaikeita ihmisillä on.

Näillä perusteilla Avinash Kausnik esitteli oman suppilonsa: ”SEE”, ”THINK”, ”DO”, ”CARE”.

Sosiaalinen media on erityisen hyvä ”SEE”- ja ”CARE”-osioille. Somessa pitäisi julkaista brändisisältöä, arvoista kertovia viestejä, palvella ja auttaa.

 

Des Traynor

Des Traynor, yksi softayhtiö Intercomin perustajista korosti, miten lähes joka tuotteesta on tulossa palvelu. Spotify tarjoaa musiikkia palveluna, BookBeat tarjoaa kirjoja palveluna, erilaiset MaaS-palvelut tarjoavat kuljetusta, no, palveluna, jne. Niinpä seuraava tavoite yrityksille onkin saada asiakkaat ei ainoastaan ostamaan vaan myös pitämään palvelu. ”Churn and expansion will define your success.”

Palvelumuotoilun rooli korostui, kun Des puhui palvelun käyttöönottohetkestä ja siitä, millainen kokemus digitaalinen unboxing on. Mikäli kokemus on huono, asiakas ei ehkä koskaan ota palvelua kunnolla käyttöön ja siinä tapauksessa hänet on menetetty.

 

Sahar Hashem

Sahar Hashemin (Coffee Republicin perustaja) kuusi vinkkiä start up -mielentilan säilyttämiseen isoissakin yhtiöissä.

  • Become your customer. Toisin sanoen: pidä aina itsesi lähellä asiakasta, mieti mihin hänen ongelmaansa olet tarjoamassa ratkaisua ja mieti, miten ilahduttaisit asiakasta.
  • Don’t be too busy. Älä ole liian kiireinen toteuttaaksesi kohtaa yksi. Kaiva aika asiakkaan asemassa olemiseen.
  • The importance of being clueless. Vastusta kiusausta sanoa tai hyväksyä “tota on jo kokeiltu, ei toimi” tai muuta kokemuksen syvää rintaääntä. Nimeä organisaatioosi ”Chief Stupid Question Asker”.
  • Don’t wait for perfection. Kokeile pienellä, älä odota täydellisiä olosuhteita tai hetkeä. Tee kokeiluja.
  • Don’t think “No” is a stop sign. Ole sinnikäs. Kieltävät vastaukset ovat osa matkaa.
  • Don’t put a work mask on. Tämä neuvo pätee varmaan paremmin muodollisempiin kulttuureihin, joissa töihin on pukeuduttava tietyllä lailla ja esimiestä teititeltävä. Mutta ei meille rennoille pohjoismaalaisillekaan tee pahaa muistaa, että ole aina oma itsesi. Töissäkin.

 

Simon Sinek

Simon Sinek piti inspiroivan loppupuheenvuoron ”The Infinite Game”. Tätä puhetta ei niin vain referoidakaan, mutta vinkkaan Simonin vierailun supersuositussa ruotsalaisessa Framgångspoddenissa. Haastattelu on englanniksi. Kuuntelemaan pääset tästä.

 

Inspiroivaa työviikkoa!

Vaikuttajamarkkinoinnin how to

IAB:n uusin vaikuttajamarkkinoinnin opas on ilmestynyt, tässä se on fresh off the press. Suosittelen lämpimästi jokaista aiheen kanssa jollain lailla tekemisissä olevaa perehtymään oppaaseen, mutta tunnistan aikapaineen. 30 sivua PDF:ää, oh my! Siispä tässä mielestäni olennaisimmat, jotta pääset alkuun (boldatut osat ovat suoria lainauksia oppaasta):

Asiakas, näin ostat ja briiffaat ja sitä kautta nautit tuloksista parhaalla mahdollisella tavalla:

“Parhaiten vaikuttajamarkkinoinnista saa hyödyn irti, kun se on suunniteltu strategiseksi osaksi kokonaismarkkinointia ja vuosisuunnitelmaa. Vaikuttajamarkkinoinnilla voi vaikuttaa voimakkaasti esimerkiksi brändimielikuviin. Vaikuttajamarkkinoinnin mittaaminen eroaa muusta mainonnasta sisällön arvon korostuneella mittaamisella. Tärkeitä mittareita ovat muun muassa sisällön parissa vietetty aika sekä yleisön sitoutumisen taso. Näin ollen myös tavoitteet tulisi asettaa sisällön kiinnostavuuteen perustuen, eikä esimerkiksi mahdollisimman suuriin näyttömääriin.

Emme turhaan jauha oikeasta brand matchista, kun puhumme vaikuttajamarkkinoinnista. Kaupallisen sisällön on sovittava vaikuttajan muuhun kokonaisuuteen. Käytännön esimerkki: Toteutimme Asennemedialla kampanjan eräälle hyvinvointi/-kauneustapahtumalle sekä aihepiirin suurimman että pienimmän vaikuttajan kanssa. Pienimmän vaikuttajan kautta lippuja myytiinkin enemmän.

Kampanjabriiffin muistilista

  • Kerro mikä brändi ja tuote tai palvelu on kyseessä
  • Kiteytä kampanjan ydinviesti • Avaa kampanjan tavoitteet – onko pääasiallinen tarkoitus esimerkiksi freesata brändimielikuvaa, lisätä myyntiä vai aktivoida yleisöä keskusteluun
  • Kerro toivotuista mittareista, kuten yleisön sitoutumisesta tai siirtymisestä tietyn sisällön pariin • Täsmennä tavoiteltu kohderyhmä mahdollisimman tarkasti
  • Määrittele kampanja-aika
  • Määrittele budjetti”

Lisäisin tähän vielä podcast-spesifin vinkin: Jos on olemassa joku sana tai ilmaus, jota et halua käytettävän brändisi yhteydessä, mainitse vielä sekin. Podcastejakin pystyy toki editoimaan, mutta kyse on aivan erilaisesta työstä kuin sanan vaihtamisesta blogitekstiin.

Vaikuttaja, näin merkitset kaupallisen sisällön oikein:

  • Blogi
    “Mainos, yritys XX” tai ”Kaupallinen yhteistyö yrityksen XX kanssa” -merkintä tulee olla ensimmäinen asia blogipostauksessa heti otsikon jälkeen, ennen kuvia tai muuta tekstiä. Merkintä tulee olla tekstiä, ei kuva, logo tai muu vastaava.
  • Mainos- tai yhteistyömerkinnän tulee erottua selkeästi muusta julkaisusisällöstä fonttivalinnalla, kirjasinlajilla, fonttikoolla ja värillä. Merkinnän kannattaa olla isompaa fonttikokoa kuin muu blogiteksti ja taustasta erottuvaa väriä.

Instagram

  • “Mainos, yritys XX” tai ”Kaupallinen yhteistyö yrityksen XX kanssa” -merkintä heti kuvatekstin alkuun.
  • Englanninkieliset termit (ad, collab tms.) eivät ole riittävän selkeitä, kun markkinoidaan kotimaisille kuluttajille. Käytetystä kielestä riippumatta julkaisun kaupallinen luonne tulee käydä selvästi ilmi suomalaiselle kohdeyleisölle.
  • Kaupallinen yhteistyösisältö pitää merkitä myös Instagramin omalla brändisisältötyökalulla, jos se on vaikuttajan käytettävissä. Pelkkä brändisisältötyökalun käyttö ei riitä.

Instagram Stories ja Snapchat

  • “Mainos, yritys XX” tai ”Kaupallinen yhteistyö yrityksen XX kanssa” -merkintä heti sisällön alkuun kirjallisesti. Kirjallinen merkintä tulee aina lisätä, sillä sisältöä voi seurata myös ilman ääntä.
  • Kerro myös suullisesti kaupallisesta yhteistyöstä ja mainostavasta yrityksestä videon alussa. Voit myös ilmoittaa viimeisessä yhteistyösisällössä, että kaupallinen yhteistyö päättyy.
  • Merkintä tulee lisätä myös ensimmäistä julkaisua seuraaviin sisältöihin. Ei siis riitä, että vain ensimmäisessä Instagram Stories tai Snapchat -julkaisuissa kerrotaan, että tämä ja seuraavat julkaisut ovat yhteistyösisältöä.
  • Kiinnitä huomiota merkinnän selkeyteen: Erottuuko merkintä taustasta? Onko fontti, sen koko ja väri erottuvat? Huomioi Instagram Storiesissa erityisesti ylä- ja alareunan kuvake, käyttäjänimi ja kommenttikenttä, jotka peittävät alleen muun sisällön.
  • Kaupallinen yhteistyösisältö pitää merkitä myös Instagramin omalla brändisisältötyökalulla, jos se on vaikuttajan käytettävissä. Pelkkä brändisisältötyökalun käyttö ei riitä.

Podcast

  • Suullinen ilmaus “Mainos, yritys XX” tai “Kaupallinen yhteistyö yrityksen X kanssa” heti podcastin alkuun.
  • Vastaava merkintä tulee lisätä podcastin mahdolliseen esittelytekstiin tai infolaatikkoon.
  • Mikäli podcastin sisällä on oma, erillinen kaupallinen osio lisäksi suositellaan, että kyseinen osio erotetaan muusta sisällöstä esim. joka kerta käytettävällä samalla äänitunnisteella.
  • Katkomainonnan on erotuttava selkeästi podcastin “toimituksellisesta” sisällöstä esimerkiksi joka kerta käytettävällä samalla äänitunnisteella tai muulla selkeästi erottuvalla tavalla.”

Summa summarum: Kaupallisen yhteistyön ja sen, kenen lukuun mainostetaan, pitää olla päivänselvää ensivilkaisulla tai -kuulemalla. Olkaamme vaikuttajamarkkinoinnissa ylpeitä siitä, että toimimme jo nyt kaupallisten yhteistöiden merkitsemisessä läpinäkyvästi ja haluamme tehdä oikein.